Venttiilin ominaiskäyrä, 17.12.2012

Määritimme istukka venttiilin ominaiskäyrän koulumme lämmönsiirtoprosessissa olevalle venttiilille, V-2203.

 

Laitoimme pumpun pumppaaman täydellä teholla.

 

 

Aukaisimme venttiiliä 5% kerrallaan 0-100%.

 

 





 

Venttili auki %	Virtaus m3 /h
0	0
5	0
10	0,6
15	1,0
20	1,5
25	2,3
30	3,3
35	4,4
40	5,4
45	6,4
50	7,4
55	8,1
60	8,6
65	9,1
70	9,3
75	9,6
80	10,3
85	10,3
90	10,3
95	10,3
100	10,3

 

 

 

 

Pohdintaa: Työ oli ihan mukava ja onnistui hyvin. Ventiili toimii oikein, mutta sen ollessa auki säätäminen ei vaikuta kovinkaan paljon alueella 75-100%.

Leijutus, 17.12.2012

Työn tarkoituksena oli tutkia fluidisaatiota eli leijutusta, vinyyli rakeet leijuivat vedenvirtauksen muuttuessa.

Fluidisaatio on prosessi, jossa rakeinen materiaali muunnetaan staattisesta(paikallaan pysyvästä) tilasta dynaamiseen(liikkuvaan) tilaan, fluidimaiseen tilaan.

Prosessi ilmenee kun rakeisen materiaalin läpi laitetaan virtaamaan jokin fluidi esim. neste tai kaasu.

Lähde: osao.fi, fluidisaatio materiaali

Aloitimme työn määrittämällä leijutuksessa käytettävien rakeiden tilavuuden.

Punnitsimme tarkalleen 50,0g rakeita 

Mittalasiin laitoimme valmiiksi 50ml denaturoitua alkoholia.

 Kaadimme suppilon avulla rakeet mittalasiin

 Tilavuuden muutos oli 38ml

p= kiintoainenäytteen massa

tilavuudenmuutos

p=1,316 g/ml

Punnitsimme rakeet ennen leijutusta.

Kuvassa leijutuslaitteisto kokonaisuudessaan.

 Laitoimme rakeet putkeen ja kaadoimme sinne mäntysuopaliuosta jotta pintajännitys olisi alhaisempi eikä ilmakuplia tulisi niin paljon. Patjan korkeus oli kuivana 14,8cm ja märkänä 18cm.

Leijutustyötä tehdessämme säädimme virtausta rotametrillä, jossa oli asteikko 2-20 l/min.

Painehäviö näkyi laitteen ylhäällä olevasta painehäviö mittarista.

Annoimme veden virrata laitteen läpi 2 l/min nopeudella, jotta mäntysuopaliuos poistuisi.

 Aloitimme leijutuksen 2l/min ja lopussa päädyimme 20l/min nopeuteen. Mittasimme patjan korkeuden ja painehäviön aina kun nostimme virtausta.

 

Työn jälkeen puhdistimme laitteen rakeista paineilman avulla rakeet nousivat tornin pohjalta siivilään.

Tulokset:

Keskim. pituus	2,78 mm
Keskim. halkaisija	4,12 mm
Keskim. tilavuus	17,99 mm2
Tiheys	1,316 g/ml

Rakeen patjakorkeus kuivana = 14,6 cm
                                                   märkänä = 18 cm

Pohdintaa: Työ onnistui ihan hyvin, mäntysuopaa ei kannata laittaa liikaa sillä joutuu huuhtelemaan enemmän ennen leijutuksen aloittamista. Patja jouduttiin puhkaisemaan kun se nousi kokonaisena ylös asti.

  

Kynttilän valmistus 13.12.2012

Valmistimme kynttilöitä sulattamalla 2/3 steariinia ja 1/3 parafiinia vesihauteessa.

 

Ensiksi laitoimme astiohin sydänlangan kyttilää varten.

(kuvassa oikeanpuoleista astiaa ei voi käyttää kynttilänvalmistuksessa, koska sen pohjassa on reikiä ja kynttilämassa valuu siitä läpi)

 

Parempi astia olisi ollut sellainen jonka pohjasta saa sydänlangan lävitse, mutta teippasimme sen dekantterilasin pohjaan.

 

Teimme steariinista ja parafiinista kynttilämassan, jossa oli 2/3 steariinia ja 1/3 parafiinia. Teimme massaa yhteensä 600ml joten laitoimme 200ml parafiinia ja 400ml steariinia.

 

Sulatimme kynttilämassan vesihauteessa, massa suli aika hitaasti mutta kun palasia pilkkoi pienemmäksi niin massasta tuli kirkasta nestettä.

 

Sulatimme vähän steariinia erillään ja laitoimme sen sulattua joukkoon väriainetta sekä vähän kynttilätuoksua.

 

 

 

Sekoitimme kynttilämassaan steariinin johon oli sekoitettu kynttiläväriä ja tuoksua.

 

 

Voitelimme astiat joihin laitoimme kynttilämassaa.

 

Kaadoimme kynttilämassaa muotteihin ja pidimme sydänlangan niin että se pysyi keskellä.

 

Laitoimme kynttilät jäähtymääb kylmään veteen jotta massa jähmettyisi.

 

Massa hieman jähmettyneenä

Valmis kynttilä

 



 



Perunan tärkkelyspitoisuuden määrittäminen, 10.12.2012



Peruna sisältää n. 13-22% tärkkelystä, suurin osa siitä on vettä. Tärkkelys on veteen liukenevaa, se on perunan vararavintoa.



Työn tarkoitus oli määrittää perunoiden tärkkelyspitoisuus, liuottamalla perunaa veteen ja suodattamalla siitä kiinto-aine.

Aloitimme työn punnitsemalla ja pesemällä n. 500g perunoita. Otimme perunoita 506,4g

Raastoimme perunat sankkoon pienimmällä ja toiseksi pienimmällä raastinraudan osalla, jotta mahdollisimman paljon tärkkelystä saataisiin perunasta.. Lisäsimme astiaan n. 2 litraa vettä.

Laitoimme siivilään sideharsoa ja kaadoimme seoksen niiden läpi toiseen sankkoon.

Suodatettuamme seosta vedellä annoimme seoksen olla sankossa tunnin ajan jotta tärkkelys laskeutuisi sankon pohjalle.

Tärkkelyksen laskeuduttua poistimme sankosta veden imun avulla varovasti.

Imettyämme vedet pois sankosta punnitsimme dakantteri lasin ja laitoimme tärkkelyksen siihen.

Punnitsimme tärkkelyksen, kuvassa puntarin lukemana on pelkän tärkkelyksen paino märkänä.

Kuivasimme tärkkelystä kuivaus kaapissa n.1-2 tuntia 60 asteessa ja punnitsimme sen uudelleen, painoa tärkkelyksellä oli 63,3 g.

Punnittuamme tärkkelyksen laskimme saantoprosentin seuraavasti: tärkkelyksen paino / perunoiden paino * 100

         116,37 g/ 506,4 g * 100 = 12,49%

Tärkkelyksen paino Märkänä = 71,189 g

                                            Kuivana = 63,3 g

 

 







Saippuan valmistus, 3.12.2012

Valmistimme saippuaa Natriumhydroksidista ja risiiniöljystä.

Saippuaa valmistetaan rasvasta ja natriumhydroksidista yleensä keittämällä. Myös kylmävalmistusmenetelmillä, sekä jatkuvalla tuotantoprosessilla saadaan nykyisin valmistettua saippuaa.
Rasvojen hajoamisreaktiota glyseroliksi ja rasvahapon suolaksi sanotaan saippuoitumiseksi. Rasvoja voidaan saippuoida myös kalsiumhydroksidin avulla.
Tässä työssä saipuoidaan risiiniöljyä, joka sisältää runsaimmin risiiniöljyhappoa (87 %)


Aloitimme työn valmistamalla 10% NaOH-liuosta, punnitsimme 5g NaOH:ta ja liuotimme sen 50ml:aan ionivaihdettua vettä.
Kuvassa valmis NaOH, risiiniöljy ja dekantteri lasi johon sekoitimme aineet.

Keitimme seosta keittolevyllä n.20 minuuttia kokoajan sekoittaen, taustalla kiehuu vesi jota lisäsimme seokseen kun se oli kiehunut n.20 min.

Lisäsimme seokseen vettä noin niin että astia oli noin puolillaan. Sekoitimme seokseen suolaa (NaCl) kunnes se tuli kylläseksi eli suolaa ei enää liuennut seokseen, sitä kutsutaan saturoitumiseksi.

Jätimme astian hetkeksi sekoittamatta jäähtymään. Jäähdytimme astiaa lisäksi kylmällä vedellä sekä lumella.

Seos jähmettyi kiinteäksi saippuaksi pienen jäähdyttelyn jälkeen.

Pohdintaa

Saippua on monien eri rasvahappojen natriumsuolojen seosta. Saippuaa voidaan valmistaa keittämällä rasvaa natriumhydroksidin kanssa.

Työ onnistui ihan hyvin, saippuasta pystyi käsissä puristelemaan kiinteän pallon.